Antti Mäkinen on tietoinen siitä, että jääkiekon MM-kisojen selostukset herättävät suomalaisissa voimakkaita tunteita.
Jääkiekon MM-kisojen lähestyessä selostaja Antti Mäkinen pysyy rauhallisena eikä turhaan jännitä.
Antero Mertaranta on pitänyt asemansa Leijonien pääselostajana aina Globenin kultaisesta keväästä 1995 lähtien.
Tämän vuoden MM-kisojen televisiointi uudistuu siten, että jatkossa kaikki ottelut lähetetään maksukanava Viaplaylla. MTV puolestaan näyttää ainoastaan Suomen ottelut sekä ratkaisupelit.
Perjantaina, kun kiekko ensimmäistä kertaa putoaa jäähän Prahan areenalla, kahden selostajan ääni kaikuu lehtereillä. Maksukanavan tilaajilla on mahdollisuus valita joko MTV:n Mertarannan tai Viaplayn Mäkisen selostuksen.
”Mikäli pysyn terveenä, voin varmasti menestyä MM-kisoissa. Tunnen vahvuuteni ja osaamiseni. Epäonnistumisen mahdollisuutta en näe.”
Aika paljon saa tapahtua, että jonkun puheet tekevät minulle naarmuja ihoon. Kokemuspankissani on tuhansia pelejä. Tiedän, että osaan asiani.
Antti Mäkinen
Mäkinen ei lähde ”soitellen sotaan”. Hän tiedostaa MM-kiekon ja erityisesti Mertarannan merkityksen suomalaisille. Edessä on kolmen viikon mittainen vertailu selostajalegendaan.
”Olen valmis tähän vertailuun. Saan varmasti kehuja, mutta tiedän myös, että minua arvostellaan. Olen käynyt läpi kovan koulun, joten minua on vaikea horjuttaa sanoilla. Kokemusta on kertynyt tuhansista peleistä, joten tiedän, että osaan hommani.”
”Kun olin parikymppinen, ajattelin olevani valmis selostamaan Leijonien MM-pelejä. Nyt, 45-vuotiaana, ymmärrän, etten silloin vielä olisi ollut valmis. Mutta nyt olen.”
Mäkinen kertoo kunnioittavansa suuresti Mertarannan uraa. Erityisesti yksi asia kollegan tyylissä miellyttää häntä kovasti.
”Oppi-isäni Juha Lindgren opetti aina, että selostajan tulee ymmärtää draaman kaari. Tässä suhteessa ”Anza” on ehdottomasti ykkönen. Hänellä on taito nostaa intensiteettiä turnauksen kuluessa. Vaikka emme tunne toisiamme, meillä on samankaltainen tapa tuoda tunne osaksi selostusta.”
Moni ei ehkä muista, että Mäkinen tosiaan selosti Leijonien pelejä jo vuoden 2016 World Cupissa.
Vuonna 2016 Suomi putosi jatkosta kolmen pelin ja yhden tehdyn maalin jälkeen, mutta nyt urakka kestää kaikissa tapauksissa paljon pidempään.
World Cupista kumpuaa myös leijonamuisto, joka tulee Mäkiselle ensimmäiseksi mieleen. Suomi pelasi vuonna 2004 finaalissa Kanadaa vastaan, ja hyökkääjä Mikko Eloranta kiihdytti päätykiekon perään ja jäi samalla pahasti Robyn Regehrin jyrän alle.
”Eloranta pani itsensä likoon, ettei tilanteesta tule pitkää kiekkoa. Sellaisen junan alle meneminen vaati uskomatonta päättäväisyyttä. Hän uhrautui joukkueen eteen ja teki minuun suuren vaikutuksen.”
Leijonista puhuttaessa Mäkinen poimii kaksi pelaajaa erityisesti esiin. He ovat tänäkin keväänä Suomen puolesta pelaava Mikael Granlund ja toinen kaksinkertainen maailmanmestari Marko Anttila.
Mäkinen ihailee ja samalla ihmettelee sitä, kuinka Granlund kesti vuoden 2011 MM-välierän ilmaveivistä syntyneen mediamylläkän.
”Hän on siitä huolimatta tänäkin päivänä täysjärkinen jääkiekkoilija. Pidän sitä kovana juttuna.”
”Anttila taas käy esimerkistä kaikille siitä, että mikä tahansa on mahdollista. Hän oli aika kauan lähinnä pitkänhuiskea honkkeli, jota moni ei pitänyt jääkiekkoilijana ollenkaan.”
Jos pysyn terveenä, onnistun kyllä MM-kisoissa. Tiedän, mitä tuon pöytään. En näe epäonnistumisen mahdollisuutta.
Antti Mäkinen
Mäkisen oma leijonapolku katkesi alkuunsa, kun selkä petti juniorina. Hän oli lupaava puolustaja Tapparassa ja ajatteli pelaavansa jääkiekkoa ammatikseen.
”Olin kiekollinen pakki, joka nautti fyysisestä pelistä. Uskallan muistaa, että tein kiekon kanssa hyviä ratkaisuja, jotka sitten tuottivat joukkueelle Suomen mestaruuksia ja nostivat minut maajoukkuerinkiin,” Mäkinen arvioi.
Mäkinen oli nuorena Tapparan lahjakas puolustaja, mutta ura katkesi selkävammaan. Siihen aikaan puolustajien odotettiin olevan isoja ja voimakkaita, joten Mäkinenkin halusi lisää voimaa kroppaansa. Kuitenkin hänen paikkansa eivät kestäneet rääkkiä.
”En ole katkera, mutta siitä ei ollut kovin hyvin tietoa, kuinka voimaa hankitaan. Aika usein salilla kuului sellainen huuto, että tämä ei ole mitään lääkintävoimistelua”, Mäkinen kertoo.
Hän kokeili muun muassa syväkyykkyä isoilla painoilla ja ilman oikeaa tekniikkaa, mikä yhdessä rankan jääharjoittelun kanssa johti lopulta selkävaivoihin.
Kun Mäkinen ja hänen nykyinen vaimonsa olivat matkalla veljensä luokse Kouvolassa, hän alkoi tuntea voimakasta kipua takareidessään. Palattuaan Tampereelle lääkäri totesi, että vika oli alaselässä, ja pian selkäleikkaus oli edessä.
Vaikka Mäkinen yritti kuntouttaa selkäänsä, leikkaus osoittautui välttämättömäksi. Leikkauksen jälkeen kaikki lääkärit suosittelivat peliuran lopettamista.
Vaikka Mäkinen olisi voinut vajota epätoivoon, hänen isänsä ja kohtalonsa toivat uusia mahdollisuuksia. Isä järjesti hänelle työpaikan automyyjänä, ja samana päivänä hän sai tarjouksen selostushommista.
”Olin molemmissa siellä tikapuiden alimmalla askelmalla, mistä lähdin kiipeämään poikkipuu kerrallaan ylös”, Mäkinen kertoo.
Hän eteni automyynnin apupojasta varaosamyyjäksi ja myöhemmin automyyjäksi ja liikejohtajaksi. Kuitenkin vuonna 2007 pelattu Red Bull -turnaus jääkiekossa muutti Mäkisen elämän suunnan. Hän pääsi selostamaan turnauksen ja siitä alkoi hänen selostusuransa.
”Sain mahdollisuuden, kun Anssi Ritari oli estynyt. Panostin tuohon turnaukseen ihan älyttömästi. Luotin siihen, että kun joku oikea ihminen kuulee selostuksia, niin saan tehdä lisää kiekkoa”, Mäkinen kertoo.
Ja niin kävikin. Hän sai mahdollisuuden selostaa KHL:ää Viaplaylle ja siirtyi lopulta kokopäiväiseksi selostajaksi, jättäen autoalan työt taakseen.
”Viaplayn selostushommat ovat pitäneet minut kiireisenä. Ajattelin itse niin, että jos selostajan hommat menevät kiville, niin pääsen kyllä takaisin autohommiin. Vielä ei ole tarvinnut palata”, Mäkinen toteaa.
Kolmesta kirjaimesta ensimmäinen on vaihtunut, eikä ole enää K vaan N. Mäkinen on Suomen johtava NHL-selostaja ja tuntee taalaliigan kuin omat taskunsa.
Tämä auttaa häntä myös MM-kiekossa, sillä Tshekissä nähdään lukuisia NHL-pelaajia. Leijonien riveissä NHL-pelaajia on neljä.
Mäkinen myöntää, että MM-turnauksen sanelema usean viikon tauko taalaliigan pudotuspeleistä harmittaa. NHL:ssä on menossa kauden kiehtovin vaihe.
Toisaalta MM-jääkiekko ja uusi tilanne motivoi miestä.
”Nautin työstäni niin paljon kuin ihminen voi työstään nauttia. MM-kisoissa voin asua koko pätkän samassa hotellihuoneessa. Esimerkiksi NHL:n finaaleissa homma on paljolti matkustamista, aikaeroon tottumista ja lentojen kyttäämistä.
TÄNÄ kesänä hän ei ole lähdössä Stanley Cupin finaaleihin, kuten monena aiempana kesänä. Viaplay ja Mäkinen lyövät isosti paukkuja MM-turnaukseen, joten logistiikan, resurssien ja jaksamisen kannalta on järkevämpää unohtaa NHL:n loppuottelut paikan päällä.
”Nyt isken sata pinnaa tiskiin MM-kisoissa. Ja vaimonikin on sitä mieltä, että kolme viikkoa Prahassa riittää,” Mäkinen hymyilee.
Kiekkoa koko elämä
Mäkinen valmentaa Tapparan 2010-syntyneitä ja on havainnut mielenkiintoisen ilmiön.
”Jos ja kun pojat katselevat vain NHL-pelien kohokohtia, niin maailma vääristyy. He näkevät vain onnistuneita suorituksia ja luulevat, että peleissä pitää tuottaa koko ajan highlighteja”, hän kertoo.
Valmentajilla onkin haastava tehtävä opettaa junioreille jääkiekon peruspelaamisen merkitys.
Mäkinen päätyi juniorivalmentajaksi poikansa harrastuksen kautta, koska ei malttanut vain istua kahvia juoden kaukalon laidalla.
”Katselin treenejä ja ajattelin, että voisi tehdä asioita paremmin.”
MÄKINEN on erityisen kiinnostunut siitä, miten luoda junioreille optimaalinen polku kehittyä lajissa, vaikka yhtä oikeaa tapaa ei ole.
”Opetamme pojille auktoriteettia, kellonaikoja, ryhmässä toimimista, kommunikointia, toisten tukemista. Tarvittaessa olen aika tiukka koutsi. Jos luistaa sovituista asioista, pääsee varmuudella juttelemaan kanssani”, hän sanoo.
”Tässä vaiheessa valmentaminen on paljolti innostamista, jotta pojat luottavat omaan osaamiseensa.”
MÄKINEN ammentaa innokkaasti erilaisista lähteistä oppiakseen ja kehittyäkseen selostajana ja valmentajana. Hän arvostaa ammattinsa tuomia keskusteluita monien kiekkoihmisten kanssa.
”Voin keskustella kiekosta vaikkapa pelaajatarkkailija Esa Pirneksen, valmentaja Ville Niemisen, toimittaja Sami Hoffrénin tai entisen NHL-pelaajan Kimmo Timosen kanssa. Näistä keskusteluista saa paljon sytykettä”, Mäkinen kertoo.
Vaikka hän on jo hurahtanut valmentamiseen, Mäkisellä ei ole päätepysäkkiä näköpiirissä. Hän voisi hyvin valmentaa lähitulevaisuudessa SM-liigan porteilla olevia pelaajia.
Mäkisen poika on yhtä intohimoinen jääkiekon suhteen kuin isänsä.
”Kiitän vaimoani Elisaa paljosta. Minun kanssani ei ole kaikista helpoin elää, koska jääkiekko on minulle niin tärkeä. Nyt perheessämme on kaksi samanlaista ja vaimoni joutuu kestämään meitä molempia.”
Junioripelaajien vanhemmille Mäkisellä on yksi kristallinkirkas ohje: ”Maajoukkueesta tai NHL:stä ei kannata puhua 12-vuotiaiden kohdalla. Kannattaa keskittyä tekemiseen, vaikkapa siihen, että junnu osaa luistella sujuvasti takaperin. Vanhemmilla ajatus karkailee välillä liian kauas.”
Lähde: Ilta-Sanomat